{"id":110,"date":"2004-04-18T12:00:46","date_gmt":"2004-04-18T10:00:46","guid":{"rendered":"http:\/\/www.wingren.fi\/roger\/?p=110"},"modified":"2009-01-06T21:16:38","modified_gmt":"2009-01-06T19:16:38","slug":"tori","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.wingren.fi\/roger\/2004\/04\/tori\/","title":{"rendered":"Tori"},"content":{"rendered":"

(<\/span>Rakennettu Ymp\u00e4rist\u00f6-lehti<\/span><\/a> 18.04.2004, k\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Ilmari Heinonen)<\/span><\/em><\/p>\n

<\/em>
\nMaailmassamme on paraikaa nyt k\u00e4ynniss\u00e4 raju sosiaalinen, poliittinen ja kulttuurinen muutos.\u00a0 Meit\u00e4 ajavat eteenp\u00e4in samalla kertaa sek\u00e4 muutoksen halu – joka kohdistuu sek\u00e4 meihin itseemme ett\u00e4 maailmaamme – ett\u00e4 eksymisen ja hajaantumisen pelko.\u00a0 Aavistamme paremmin kuin koskaan aiemmin\u00a0 mit\u00e4 Marx tarkoitti puhuessaan kaiken pysyv\u00e4n katoavaisuudesta.\u00a0 Kiinte\u00e4t yhdyskuntamuodot: sosiaaliset rakenteet, jatkuvuuden perustana olevat kaupunkitilat – kaikki se jonka koimme pysyviksi – ovat hajoamassa, ”keskustan voima ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4”.\u00a0 Georg Henrik von Wright kuvaa tilannetta henkisen\u00e4 kaaoksena, arvotyhji\u00f6n\u00e4 joka on syntynyt vuosisatoja jatkuneen maallistumisen seurauksena.\u00a0 Yhdyskuntaa ennen koossa pit\u00e4nyt kristillinen moraali hajoaa asteittain uskomuspohjan rapautuessa.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 en tarkoita maallistumista yleens\u00e4, vaan sit\u00e4 anti-eettist\u00e4\u00a0 maallistumista joka karaoken tapaan etsii jatkuvasti uusia pikael\u00e4myksi\u00e4: v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 sensaatioita, v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 totuuksia.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 maailmassa kaikki perustuu kaikki l\u00e4sn\u00e4 olevan kokemiseen, joka on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt kerroksellisen, l\u00e4pikuultavan ja syvyysulottuvan maailmankuvan.\u00a0 T\u00e4llaisessa pikamaailmassa kaikki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n heti koettavana, sill\u00e4 kaikki katsotaan mahdolliseksi tempaista v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti koettavalle tasolle.\u00a0 Kaikkea voidaan ostaa ja myyd\u00e4, kyse on ennen muuta vaihtoarvosta – oli kyse sitten esineist\u00e4, rakennuksista tai ihmisist\u00e4.\u00a0\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 maailmassa kaikki on mahdollista – kuin Rikoksen ja rangaistuksen Raskolnikoville.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 maailmassa ihminen sy\u00f6ksyy mahdollisuuksien py\u00f6rrevirtaan ja vajoaa yh\u00e4 syvemm\u00e4lle omakeskeisyyteens\u00e4.\u00a0 Olematta kuollut on h\u00e4n kuitenkin vailla el\u00e4m\u00e4n osallisuutta (kuten Robert Musil antaa ”miehen vailla ominaisuuksia” sanoa: ”Ich bin nicht tot, im Leben hab’ich nicht teil”).<\/p>\n

Kaupunkisuunnittelijat ovat t\u00e4ss\u00e4 toimineet yhdyskuntaa fragmentoivien ja atomisoivien, faustisten voimien mukautuvaisina ty\u00f6kaluina.\u00a0 Ja arkkitehdeista on tullut tehosteiden keksij\u00f6it\u00e4, n\u00e4ytteille ja tyrkylle panon spesialisteja, viettelyn, houkuttelun, pakottamisen ja kumoamisen salatiedon erityisosaajia sek\u00e4 vieraan, eksoottisen ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n halun voiman taitajia.\u00a0\u00a0<\/p>\n

El\u00e4mme ajassa jossa todellinen valta on n\u00e4yttelij\u00f6ill\u00e4 – joka lajin n\u00e4yttelij\u00f6ill\u00e4 (poliitikoilla, journalisteilla, opettajille, juristeilla, kunnan ja valtion viranhaltijoilla..).\u00a0 Arkkitehtikin muuttuu n\u00e4yttelij\u00e4ksi, jonka taito kehittyy valehtelun kyvyksi.\u00a0 Sen sijaan ett\u00e4 h\u00e4n osallistuisi sirpaloituneen ihmisyyden eheytt\u00e4miseen – jossa ihmisen koti korjattaisiin uuteen muotoon – h\u00e4n linnoittautuu esteettiseen norsunluutorniin josta uudet trendit kuulutetaan kuin hartaushetket minareetista.<\/p>\n

”Ihmisen kodilla” en t\u00e4ss\u00e4 tarkoita asuntoa.\u00a0 Ihmisen koti on kaupunki.\u00a0 Ei niin, ett\u00e4 kaupunki olisi vain er\u00e4s ihmisen kodeista vaan niin, ett\u00e4 se todella on ihmisen ja ihmisyyden koti; sivistyksen kehto ja sen t\u00e4ydellistym\u00e4.<\/p>\n

Nyt se koti on pirstottu, tai kuten Lewis Mumford sen sanoisi: kaupunki on r\u00e4j\u00e4ytetty ja se palaset ovat maastossa lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n vaikutus on tuhoava.\u00a0 Ruotsalainen sosiologi Johan Asplund v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ihmisen\u00a0 t\u00e4m\u00e4n prosessin my\u00f6t\u00e4 muuttuneen paikattomaksi.\u00a0 Ei siis juurettomaksi tai kodittomaksi, vaan kirjaimellisesti paikattomaksi – olennoksi jolta puuttuu suhde paikkaan.\u00a0\u00a0 H\u00e4n sanoo ”paikattomuutta” haluttomuudeksi jonka perusta on siin\u00e4, ettei ihminen en\u00e4\u00e4 voi kasvaa tuntemaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n sanan syvemm\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa.\u00a0 Maailma on myk\u00e4n joustamaton; sit\u00e4 ei voi tunnistaa eik\u00e4 oppia tuntemaan.\u00a0 Aidossa paikassa ihminen tuntee itsens\u00e4, h\u00e4net tunnetaan ja h\u00e4nen olomassaolonsa saa vahvistuksen.\u00a0 Syv\u00e4 paikan tunne on siksi aina ihmisten v\u00e4linen.\u00a0 Kun ymp\u00e4rist\u00f6 puhuu, se puhuu kollektiivisella \u00e4\u00e4nell\u00e4.\u00a0 Aidolla paikalla tulee olla tietty pysyvyys; sen tulee olla siin\u00e4 useita sukupolvia varten.\u00a0 Siksi ei ole olemassa ”instant-paikkoja”, ne kuuluvat ”muka-maailmaan”.\u00a0 Paikaton ihminen ei siksi ole vain koditon ja juureton; h\u00e4nelt\u00e4 puuttuvat my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n osallisuus ja empatian kyky, ja h\u00e4n tyydytt\u00e4\u00e4 siksi vuorovaikutteisen ymp\u00e4rist\u00f6n tarpeen korvikkeilla:\u00a0 viihdeteollisuuden tuottavien \u00e4\u00e4nien ja kuvien kulutuksella, uusilla tavarafetisseill\u00e4 (Marx) ja kaikista korvikkeista kuolleimmalla – eli televisiolla.\u00a0 El\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pakolaisena h\u00e4n alistuu n\u00e4enn\u00e4iskuvien orjaksi jonka peilimaailmassa katoavat n\u00e4k\u00f6, kuulo ja maku, kosketuksen tunto ja tuoksujen aistimisen kyky.\u00a0 Niin katoavat my\u00f6s esteettinen ja eettinen herkkyys, arvostukset, tunteet, pyrkimykset, sielu ja henki.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Kaupunki on luomus, taideteoksen kaltainen.\u00a0 Sill\u00e4 on henkinen perusta.\u00a0 Se on luonteeltaan henkinen.\u00a0 Kun kaupunki rakennetaan ja kun se sosiaaliset olosuhteet syntyv\u00e4t on syvimmill\u00e4\u00e4n kyse siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset toteutuvat ihmisty\u00f6n kautta.\u00a0 Jokainen teko on seuraavien tekojen, p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja ajatusten l\u00e4ht\u00f6kohta ja syy ja kaikki tapahtuva liittyy erottamattomasti kaikkeen tulevaisuudessa tapahtuvaan.\u00a0 Fyysisesti pirstoutunut ”muka-maailma” synnytt\u00e4\u00e4 vierautuneita\u00a0 ihmisi\u00e4.<\/p>\n

El\u00e4mme merten yli kreikkalaiseen saaristoon 3000 vuotta sitten rantautuneen kulttuurin raunioilla.\u00a0 Vuosituhansia aiemmin oli kaupunkeja rakennettu Mesopotamian ja Egyptin jokien varsille.\u00a0 Eurooppa seurasi my\u00f6h\u00e4\u00e4n per\u00e4ss\u00e4, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaupunkikulttuuri sai omat erikoispiirteens\u00e4, erilaisten olosuhteitten ja edellytysten my\u00f6t\u00e4.\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ihmisest\u00e4 tuli ”zoon politicon”, yhteis\u00f6el\u00e4in.\u00a0 Oman tilanteemme ymm\u00e4rt\u00e4miseksi ja ainakin osittaisten vastausten saamiseksi kysymyksiimme on syyt\u00e4 lyhyesti analysoida t\u00e4t\u00e4 kaupunkimuotoa.<\/p>\n

Marcus Tullius Cicero (106-43 eKr) mainitsee kolme kaupungille tunnusomaista asiaa:<\/p>\n

1.\u00a0 Kaupunkia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t ja ulkopuolisia uhkia vastaan suojelevat muurit,<\/p>\n

2.\u00a0 Tori, paikka jolla kaupunkilaiset kokoontuvat ja jolla heist\u00e4 tulee todellinen yhteis\u00f6, monesta muodostuva individuum.\u00a0 T\u00e4ll\u00e4 tullaan ateenalaiseksi tai roomalaiseksi.<\/p>\n

3.\u00a0 Yhteinen kultti, uskonto – yhteen liitt\u00e4v\u00e4, aineeton perusta.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Torilla (agoralla, forumilla…piazzalla) kaupunki henkil\u00f6ityi.\u00a0 Mutta paikka kuvasti my\u00f6s kaupungin elinvoimaa ja paljasti sen terveydentilan: kasvun, kypsymisen ja taantumisen.<\/p>\n

Kaupunki paikkana oli kaiken inhimillisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6: el\u00e4m\u00e4 draamana ja nautintona, komediana, tragediana, ilona, suruna, k\u00e4rsimyksen\u00e4 ja tuskana, taisteluna ja rakkautena.\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kyse jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 leiv\u00e4st\u00e4, t\u00e4m\u00e4 oli \u00f6isen suudelman ja vuorokauden l\u00e4pi jatkuvan keskustelun paikka.\u00a0\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 olivat kaikki neuvonpidon, keskustelun ja kaupan elementit: liha ja kala, juridiset prosessit, liiketoimet, politiikka.\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 kihlauduttiin ja mentiin avioliittoon.\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 tekiv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4\u00e4n rautakasvoiset py\u00f6velit, teloitettiin miekalla ja tulella.\u00a0 Paikan l\u00e4pi eteniv\u00e4t kulkueet: juhlav\u00e4et ja ruumissaatot.\u00a0 T\u00e4nne kokoontuivat kaikki vihassa, h\u00e4d\u00e4ss\u00e4\u00e4n yhteisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 varten, yhteisiin tekoihin.\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 yritettiin vakuuttaa muut omalle kannalle, muodostettiin\u00a0 mielipiteit\u00e4, tultiin yhteen tai hajaannuttiin.\u00a0 Kaikki osallistuivat el\u00e4m\u00e4n suureen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mik\u00e4\u00e4n inhimillinen ollut vierasta.<\/p>\n

Roomalainen arkkitehti ja keisari Augustuksen aikalainen Marcus Vitruvius Pollio m\u00e4\u00e4ritteli maakuntakaupungin ihannetorin:<\/p>\n